Mureke

Eilen tein ihan älyttömän hyvää mureketta!

Tässä kuvassa näkyy aineet. Lihana on lähitilalta ostettua lammasta ja itse kasvatettua hiehoa. Kanamunatkin on tietysti omasta takaa. Lihaa on n. 600g. Laitoin taikinaan n. 2/3 prk kermaviiliä (siinä turvotin n. 1/2 dl korppujauhohja), pari pientä sipulia silputtuna (en jaksa paistaa silppua, vaikka niin siitä tulisi vielä parempaa. Valkosipulia olisin laittanut, jos sitä olisi jääkaapista löytynyt.) ja vain yhden munan. Sisälle laitoin 4 keitettyä kanamunaa. Mausteiksi suolan lisäksi laitoin jauhelihamaustetta ja Välimeren mausteseosta. Lisämakua antoivat myös murskatut, kuivatut suppilovahverot.

Tältä se näytti ennen uuniin menoa. Asteita 200 ja aikaa meni reilut puoli tuntia. Siitä tuli niin hyvää, etten muistanut ottaa valmiista annoksesta kuvaa ollenkaan. :D Tarjoilin tietysti oman kasvimaan perunoiden ja porkkanoiden kanssa.

Löysin viimeisinä ilmoittautumipäivinä jo kolmannen kerran toteutettavan Salainen Marttaystävä projektin. Onpa tosi jännää odotella tietoa, kenen salainen ystävä minä saan olla ja tietysti milloin oma salainen ystävä ottaa yhteyttä.

 

Salainen Marttaystävä 3

Syksy tulee

Viime päivinä on ollut ihanan syksyisiä päiviä, ja eilen vietimme kesäkauden päätöstä eli Venetsialaisia.  Eläinkunta vaan meillä lisääntyy talvea kohti. Kävimme hakemassa Heinähatun ja Vilttitossun kaveriksi kainuunharmas Aidan. Pässikin on jo varauksessa, kun vaan saisimme sen kotiutettua. Hieman tuottaa päänvaivaa, miten saamme sen pidettyä erossa tyttösistä marraskuuhun asti. Keväällä sitten toivottavasti tiedossa karitsoita.

Ahkera hautojamme Mimmi on taas saanut pesueen alleen. Viisi tipua on nähty ja kolme munaa vielä odottelee, josko niissäkin elonmerkkejä alkaisi kohta näkymään.

Alkukesällä syntyneet kissat Pekka ja Jalmari ovat kasvaneet kovaa kyytiä. Nyt jo touhuavat päivät pihalla puissa kiipeillen ja pihakukkoja vaanien.

Leikkimökki

 Niin saatiin meidänkin pihaan leikkimökki. Kyllä sitä hartaasti lapset odottivatkin. Omenapuun alla, herukkapensaiden takana oli juuri sopiva kohta mökille. Vaikka tavaraa oli jo ennestäänkin, niin pitihän sinne jotain uuttakin ostaa ja leikkihuoneesta viedä hella ja kattiloita, että saa puuroa keitettyä. Ompelin myös aamulla nopsaan uudet verhot, jotka eivät kovin läheistä tarkastelua kestä. Suunnitelmissa olisi kokeilla matonkuteiden virkkausta ja tehdä matto lattialle jollain pikkuliinan ohjeella.

Flunssa on vaivannut pari päivää ja sain viimein hyvän syyn lukea pitkästä aikaa. Tartuin Sofi Oksasen Puhdistukseen ja luin sen yhden päivän aikana. Olipa varsin vaikuttava kirja. Nyt sitten odotellaan elokuvan ilmestymistä. Pitkä aikahan siihen ei enää ole. Huomasin myös, että Oksaselta ilmestyy uusi teos ja varmasti sekin löytää tiensä kirjahyllyyni.

Nukkekokeilu

Koska käsityöinto on nyt kuumimmillaan, niin pitää tehdä montaa työtä yhtä aikaa. Tillkupeiton ja vauvan tumppujen, sukkien ja myssyn lisäksi piti kokeilla tällaisen nuken tekoa. Tyttö sai nimekseen Sade. Seuraavan nuken kohdalla olen jo vähän viisaampi ja mietin kokoamisjärjestyksen uudestaan. Nyt tein vartalon ja pään erikseen ja yhdistin vasta täyttämisen jälkeen. Jälki ei ollut kovin kaunista ja siksi Sade sai myös kaulahuivin.

 Idean sain täältä Mama Bea Makes -sivulta.

Metsän antimia

Muiden lakkakertomusten innoittamana lähdin minäkin retkelle. Kauniita maisemia ja ihania tuoksuja oli reissu täynnä. Kohtuullisen kuuma ja hiostavakin oli upottavalla suolla kävellä. Marjoja löytyi vain kourallinen.

 Mustikoita sen sijaan tuntui olevan. Keräsin piirakka-ainekset ja huomasin, että mustikan keruu käsin ei ole minun hommaa. Onneksi törmäsin metsässä naapureihin, jotka harrastavat puuhaa vähän enemmään ja tein vaihtokaupan: sangollinen mustikoita vaihtui muutamiin litroihin ternimaitoa.

Aina ei tarvitse lähteä kovin kauaskaan. Nämä maukkaat sienet löysin heinaladosta. :)

Pikaruokaa

Tarkoitus oli paistaa edellispäivän keitetyt, uudet perunat sipulin kanssa, ja paistaa appiukon kalastamat kuhafileet toisella pannulla ja lorauttaa kermaa päälle. No, siinä sitten toimittelin muita asioita ja kumosin sipulikerman perunoiden sekaan. Nostelin sitten kalat koko komeuden päälle ja kyllä tuli hyvää!

Plussana vielä, että tämä ruoka on varsin helppo ja nopea tehdä. (Kalat sain valmiina fileinä.) Paistoin kalat voissa ja päälle vähän suolaa & sitruunapippuria. Lautasella puristin vähän myös sitruunamehua joukkoon.